logo tp

Erkki Hirvikosken kertomus "Miljoona markkaa"

Suomessa elettiin sota-aikaa. Suomi oli sodassa Venäjää vastaan. Koettiin paljon kärsimystä ja tuskaa. Oli puutetta niin ruoasta, vaateista kuin tarvittavista tavaroista. Elämä oli hyvin ankeaa. Jotenkin vain selvittiin päivä kerralla eteenpäin. Muistelen usein erästä hetkeä lapsuudessani.

Siihen aikaan ihmisillä oli aikaa käydä toisillaan kylässä. Ei ollut televisiota, radioitakin oli vain isommissa taloissa. Puhelimia ei ollut edes joka kylässäkään. Illat kuluivat kun ihmiset puhelivat keskenään kaikenlaisista asioista. Me lapset kuuntelimme jännittyneinä aikuisten kertomuksia.

Eräänä iltana kerrottiin sellaista, että kun näkee illalla ulkona tähden lennon ja ehtii sen aikana toivoa jotakin, niin tämä toive toteutuu. Sen kuultuani minä ilostuin ja päätin mennä ulos heti kun olisi kirkas tähtitaivas. Uskoin tosissani kun kerran vanhemmat ihmiset niin kertoivat.

Mikä se minun toiveeni oli? Miljoonamarkkaa rahaa. Kuvittelin jo mielessäni, mitä sillä ostaisin. Ison talon, jossa olisi kivinavetta, lehmiä, hevosia, lampaita, sikoja ja kanoja. Ostaisin komeat vaatteet isälle, äidille ja veljille, uudet polkupyörät kaikille erikseen. Olisi ruokaa, jopa riisipuuroa ja rusinasoppaa, korviketta ei enää juotaisi, vaan oikeaa kahvia ja sekaan oikeaa kermaa. Paljon ostettavaa oli mielessä, olihan miljoonamarkkaa iso raha.

Koitti sitten se ilta, kun taivas oli kirkas ja menin ja odotin jännittyneenä, milloin näen tähden lentävän. Miljoonamarkkaa. Se oli ajatuksissani. Aika kului, ei vain tähti lentänyt. Alkoi jo paleltaa, mutta odotin ja viimein tähti lensi. Miljoonamarkkaa, ehdin sanoa kun sen lento päättyi. Ehdinpäs, minusta tulee rikas, toiveeni toteutuu.

Tyytyväisenä menin nukkumaan. Aamulla olisin rikas. Polttaisin nämä paikatut housuni ja puseroni ja heittäisin risaiset kenkäni samaan tuleen. Aamulla herätessäni tunsin, miljoonamarkkaa, jossain se on, minulla se on. Puin päälleni ja panin käteni taskuun ja toiseen taskuun, jossain sen täytyy olla. Monena iltana seisoin tähtitaivasta katselemassa, mielessäni sama ajatus, miljoonamarkkaa. Viimein ymmärsin, että satuahan se vain oli.

08.03. 2008 Erkki Hirvikoski

Kertomus on syntynyt vuonna 2007 järjestetyn Elämäntarinakurssin satona.

Hirvikoski-sukuseura ry. 2014 | Toteutus: Olli Rantakangas