Sukupolvien saatto - 19.01.2003 Tuomo Untinen

Alueesta ja asutushistoriasta

Antti Kustaanpoika Roukala, Alavirteen Pottalasta, myöhemmin Hirvikoski, 1733-1804, on sukumme ensimmäinen nimenkantaja. Toki Hirvikosken kantatalossa on asunut aikaisemminkin Hirvikoski-nimisiä, mutta he eivät ole meidän sukuamme.

Hirvikosken alue asuinpaikkana lienee ollut jo kivikaudella, vaikka asutus ei ole jatkunut yhtäjaksoisena näiltä esihistoriallisilta ajoilta. Lähialueiden muinaislöydöt antavat kuitenkin viitteitä tästä.

Kokkolan ylimaan asutuksesta on varmoja tietoja vasta 1540-luvulta. Ensimmäisen kerran tämän seudun asukkaista on mainintoja vuoden 1544 sakkoluettelossa ja vuoden 1547 maakirjassa. Huolimatta siitä, että Keski-Pohjanmaa on yleismaisemaltaan ankeaa, eläimistönsä ja kasvistonsa puolesta ehkä Suomen lajiköyhintä aluetta, ilmestyi Lestijoen varteen ja ehkä Hirvikoskellekin vakinaisia pirtin pitäjiä ja saunan lämmittäjiä jo hyvin varhain.

Lestijoki tarjosi hyvän liikenneväylän kesällä ja talvella, vaikka joesta kerrotaan, että se ei ollut mikään erikoinen lohijoki, joka olisi houkutellut erämiehiä rannoilleen.

Joka tapauksessa Suur-Lohtajan yläosa sai asukkaansa pääasiassa kahdesta suunnasta, ns. merimaista vastavirtaan ja Rautalammin pitäjän alueelta, nykyiseltä Lestijärveltä, Kivijärveltä, Kinnulasta ja Viitasaarelta.

Meidän sukumme nousi siis vastavirtaan kuin kiisket. Liekö muutamien kovapäiden periksiantamattomuus perua jo näiltä ajoilta.

Näkymää kylän taloista n. 1930-luvulla

Antti Kustaanpoika Hirvikoski

Antti Kustaanpoika Hirvikoski oli syntynyt 21.03.1733 Lohtajan Alavirteen Pottalassa, jossa hänen isänsä, Kustaa Jaakonpoika Pottala (Roukala), syntynyt 1698, mainitaan talollisena. Nimissä näkyy länsisuomalainen tapa antaa asukkaalle nimi talon mukaan sitä mukaan, kun muutot ovat tapahtuneet. Joissakin lähteissä arvellaan Pottalan perustajien olleen vierasta kansallisuutta.

Antti Kustaanpoika tuli Olkkolan Hirvikoskelle ottopojaksi (filus adopt:), 1765 lankonsa Heikki Juhonpoika Polven (Hirvikoski), synt. 1738 ja sisarensa, Maria Kustaantyttären, synt. 1736, talouteen, joten heidän avioliittonsa lienee ollut lapseton.

Antti Kustaanpojan vaimo oli 31.12.1737 Toholammin Nivalassa syntynyt Maria Iisakintytär Vähäleskelä. Vanhemmat: Iisak Jaakonpoika Nivala (Vähäleskelä, Perttula), synt. 1707 Toholammilla, kuollut 11.06.1768 Lohtajalla ja Priita Pekantytär Vähäleskelä, synt. marraskuussa 17.12, k. 31.12.1738 Lohtajalla.

Antti Kustaanpoika ja Maria vihittiin 31.11.1759 Lohtajalla. Maria Iisakintytär on kuollut 15.01.1797 Toholammilla. Kuolinsyyksi kirkon historiakirjoissa mainitaan pistos, joka tarkoittanee nykykielellä syöpää. Antti Kustaanpoika kuoli 28.09.1804 leskenä vesirokkoon.

Perheessä oli 12 lasta, joista kolme ensimmäistä olivat syntyneet Alaviirteellä ja muut Hirvikoskella. Koko lapsikatraasta jäi eloon kolme poikaa, 19.05.1769 syntynyt Antti Antinpoika, 15.07.1773 syntynyt Jaakko Antinpoika ja 11.12.1778 syntynyt Heikki Antinpoika.

Oliko Antti Kustaanpoika Lestijärven ensimmäinen lukkari?

Antti Kustaanpojan ja hänen Mariansa perhehistoria on todella surullista luettavaa. Täydestä tusinasta kuoli suhteellisen lyhyenä aikana yhdeksän lasta, useat heistä alle kaksivuotiaina. Punatautiin kuollut Kustaa Antinpoika eli sentään 12-vuotiaaksi. Yleisimpiä kuolinsyitä on ollut hinkuyskä, kuumeet, lavantauti, punatauti ja lastentauti, mikä se lieneekin. Viimeksi mainittuun syy saattaa olla ajalle ominaiset asuinolot tai yksinkertaisesti hygienian puute.

Maito oli tärkeä leivänjatke. Sen ajan navetat olivat ehkä alkeellisia ja lypsettäessä käytettiin siivilänä usein lypsäjän alushameen lievettä. Tutti oli ontto lehmänsarvi, jonka päässä oli räsy imemistä varten. Kun kulkutauti saapui pitäjään, vei se nopeasti suuren osan sen hetkisistä lapsista ja vanhuksista. Yleensä lasta pidettiinkin elinkelpoisena vasta hänen täytettyään 5 vuotta.

Antti Kustaanpoika näyttää olleen varsin toimelias mies. Pentti Laasanen mainitsee Lestijärven seurakunnan kirkon historiikissaan (1977) Antti Kustaanpojan olleen Lestijärven ensimmäinen lukkari.

Aika ajoin Toholammin yläosan taloja Sykäräistä myöten luettiin kuuluvaksi Lestijärveen ja lukkaritointa hoiti joku alueen talollisista. Liekö eräiden nykyisten hirvikoskisten tunnetusti hyvä lauluääni peräisin Antti Kustaanpojalta.

Pentti Laasasen tieto ei kuitenkaan pitäne paikkaansa, sillä arkistotietojen mukaan Lestillä pidettiin 14.06.1745 kirkonkokous, jossa todettiin jo silloin pitkään lukkarina toimineen Olli Jaakonpoika Kiiskisen olevan tehtäväänsä sopimaton omapäisyytensä, vanhuutensa ja laiskuutensa vuoksi. ”Ottopoikamme” oli tuolloin vasta 12-vuotias. Varmasti Antti Kustaanpoika oli Lestijärven lukkari, siitä on maininta Toholammin rippikirjassa (klock), mutta ei ensimmäinen.

Eräässä vuonna 1747 julkaistussa väitöskirjassa mainitaan Pohjanmaalla valmistetun tervaa eniten koko valtakunnassa. Antti Kustaanpojan uudistilalta lähdettiin tervasmetsään monen miehen ja ilmeisesti naisenkin voimalla, koska Hirvikoskella mainitaan vuonna 1776 olleen peräti kahdeksan pantaveistä, joita tarvittiin tervasmetsän koloamiseen. Toinen tämän työn tärkeä työvälinen oli kirves, joita Hirvikoskelta löytyi yhdeksän kappaletta.

Hirvikoskisten toimeliaisuutta osoittaa sekin, että vuonna 1767 mainitaan Juho Hirvikoskella olleen hiljattain rakennettu vesivoimalla toimiva väkivasara ja harkkohytti, jossa sulatettiin rautamultaa raudaksi. Talossa oli myös kymmenen viilaa.